JStarczewski

Sipilä: Maatalouden avuksi valmistellaan täsmä­toimia – ”Kriisiapua tarvitaan”

  • Suomen Eduskunta iloitsee uuden luonnonvastaisen lain 1.3.2017 voimaantulosta! Äänestys 16.2.2016 = 106 - 42 poissa 51!
    Suomen Eduskunta iloitsee uuden luonnonvastaisen lain 1.3.2017 voimaantulosta! Äänestys 16.2.2016 = 106 - 42 poissa 51!
  • Finlandiasta homolandiaksi 28.11.2014 /12.12.2014 puolesta 105/101 vastaan 92/90! Presidentti Niinistö vahvisti lain 22.2.2015!
    Finlandiasta homolandiaksi 28.11.2014 /12.12.2014 puolesta 105/101 vastaan 92/90! Presidentti Niinistö vahvisti lain 22.2.2015!

Maataloudelle apua

Sipilän mukaan Suomessa on hyvä yhteisymmärrys siitä, että maatalouteen tarvitaan kriisiapua huonon satotilanteen vuoksi.

Maa kulottuu ja kuivuu, maanpiiri riutuu ja kuivuu, maan lailla taivaskin riutuu. Maa muuttuu saastaiseksi jalkojen alla, sillä sen asukkaat ovat hylänneet lain, rikkoneet käskyt, tehneet tyhjäksi ikuisen liiton. Siksi kirous syö maan, sen asukkaat saavat maksaa teoistaan.

– Olen keskustellut valtiovarainministerin kanssa useaan otteeseen. Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän johdolla valmistellaan täsmätoimia, joiden suuruudesta ei ole vielä tietoa eikä esitystäkään.

– Uskon, että Suomessa on suuri yhteisymmärrys, että myös kriisiapua tarvitaan huonon satotilanteen vuoksi, Sipilä sanoi STT:n mukaan.

Sipilä kertoo, että hän on seurannut maatalouden tilanteesta uutisointia ”äärimmäisellä huolestuneisuudella”.

– Kannattavuus on muutenkin huonolla uralla, ja nyt tulee toinen huono satovuosi. Viime kesänä satoi liikaa ja nyt on kuivuusongelma.

Sipilä huomauttaa, että maan maatalouden tilanteessa on suuria eroja, sillä osalla tiloista on mennyt koko sato ja osan sato on lähellä normaalia.

Maatalouden ohella Sipilä nosti esiin myös lisätoimet Itämeren suojelun kohentamiseksi. Toimia valmistellaan parhaillaan ympäristöministeriössä.

Sipilä puhui medialle Eesti–Soome-pyöräilytapahtuman yhteydessä.
 

Suomen Eduskunta iloitsee uuden luonnonvastaisen lain 1.3.2017 voimaantulosta! Äänestys 16.2.2016 = 106 - 42 poissa 51!
https://www.facebook.com/notes/juhani-starczewski/suomen-eduskunta-iloit...


Finlandiasta homolandiaksi 28.11.2014 /12.12.2014 puolesta 105/101 vastaan 92/90! Presidentti Niinistö vahvisti lain 22.2.2015!
https://www.facebook.com/notes/juhani-starczewski/finlandiasta-homolandi...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän JStarczewski kuva
Juhani Starczewski

Juha Sipilän Soini-kommentti tyrmistyttää - ”Olisi tapa pakottaa kantamaan edes jotain vastuuta”
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/255964-juha-sipil...

Katja Incoronato
Luotu: 12.8.2018 18:32
Päivitetty: 12.8.2018 18:40

Lue lisää:

Simon Elo pääministerin Soini-kommentista: ”Tämä on nyt laki ja profeetat”

Näkökulma: Timo Soinista tuli rasite Suomelle

Hjallis Harkimo Soini-kohusta SS-blogissa: ”Väitän, että tyrmistyksessä on taustalla muutakin”

Varapuhemies: ”Saako ulkoministeri Soini kulkea puhumassa maailmalla mitä huvittaa?”

Timo Soini: ”Tarpeen tullen on uskallettava olla yhden miehen enemmistö”

Käyttäjän JStarczewski kuva
Juhani Starczewski

Onko Timo Soini hyvä ulkoministeri Suomelle?
Ei
85% (1240 ääntä)
Kyllä
14% (205 ääntä)
En osaa sanoa
3% (43 ääntä)

Käyttäjän TimoHietanen kuva
Timo Hietanen

Yrittämisessä on riskinsä. Muut yrittäjät menevät konkurssiin.
Kannattamattomia, vuosikausia elinkelvottomia tiloja pidetään
väkisin pystyssä, kuin tuottamattomia suojatyöpaikkoja - satoi
tai paistoi maailman korkeimpiin kuuluvilla maataloustukiaisilla.

Käyttäjän JStarczewski kuva
Juhani Starczewski

Kauhuskenaario julki: Maapallosta on tulossa pannuhuone – ja kohta ei ole enää paluuta
https://www.is.fi/tiede/art-2000005783593.html
Julkaistu: 8.8. 5:02 , Päivitetty: 8.8. 9:22

Autioksi maa autioituu, tyhjäksi se ryöstetään. Näin on Herra puhunut. Maa kulottuu ja kuivuu, maanpiiri riutuu ja kuivuu, maan lailla taivaskin riutuu. Maa on saastunut asukkaittensa alla, sillä he ovat rikkoneet lait, muuttaneet käskyt, hyljänneet iankaikkisen liiton. Siksi kirous syö maan, sen asukkaat saavat maksaa teoistaan. Siksi maan asukkaat käyvät vähiin, vain muutama harva jää jäljelle ihmisen suvusta.

ILMASTONMUUTOS Tutkijat ennustavat raportissaan, mihin ilmastonmuutos voi pahimmassa tapauksessa johtaa.

JOHTAVAT ilmastotutkijat varoittavat, että maapallon keskilämpötilan nouseminen parilla asteella saattaa laukaista dominoefektin, joka johtaa siihen, että merenpinta nousee ja maapallolle kehittyy ”pannuhuoneolosuhteet”. Sen myötä osa maapallosta muuttuu asuinkelvottomaksi. Asiasta kertovat muun muassa CNN ja BBC.

Jään sulaminen, meren lämpeneminen, merivirtojen muutokset ja kuolevat metsät lisäävät lämpenemistä entisestään. Kansainvälisen tutkijaryhmän raportissa todetaan, että pahimmillaan ilmastonmuutos johtaakin dominoefektiin, joka tekee ihmisten ponnistelut päästöjen vähentämiseksi turhiksi.

– Ihmisten kasvihuonekaasupäästöt eivät ole Maan lämpötilan ainoa määräävä tekijä. Tutkimuksemme esittää, että ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen kahdella asteella voi laukaista muita Maan järjestelmäprosesseja, joita kutsutaan usein ”palautteiksi” ja jotka voivat aiheuttaa lisää lämpenemistä – vaikka lopettaisimme kasvihuonekaasupäästöt, tutkimusta johtanut Australian kansallisen yliopiston Will Steffen sanoo CNN:lle.

– Me hallitsemme juuri nyt tilannetta, mutta heti kun menemme yli kahden asteen, näemme Maan ilmastojärjestelmän muuttuvan ystävästä viholliseksi. Ojennamme kohtalomme täysin Maan järjestelmälle, joka alkaa vyöryä pois tasapainosta, säestää Stockholm Resilience Centren professori Johan Rockström BBC:n mukaan.

Pyhiinvaeltajia Espanjan helteessä 6. elokuuta 2018.
Pyhiinvaeltajia Espanjan helteessä 6. elokuuta 2018. (KUVA: JDIGES)

Maanantaina julkaistussa raportissa kerrotaan, että mikäli teoreettinen ”kynnysarvo” – eli piste, josta dominoefekti alkaa – ylitetään, voi keskilämpötila nousta korkeammalle kuin milloinkaan nykyisellä geologisella aikakaudella, joka alkoi viimeisen jääkauden lopussa noin 12 000 vuotta sitten. Ihmiskunnalle se tarkoittaisi uutta geologista aikakautta.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)

Ilmaston lämpeneminen lisää kuivuutta, kuumuutta ja sen myötä metsäpaloja. Lämpötilojen kohoaminen johtaa merenpinnan nousuun, mikä pakottaa rannikoilla asuvia siirtymään sisämaahan.

Katherine Richardson Kööpenhaminan yliopistosta kertoo CNN:lle, ettei kynnysarvon ylittyminen ole millään tavalla uusi uhkakuva.

– Olemme aina ymmärtäneet, että voi tulla piste, josta ei ole paluuta. Seurauksena on se, että meille tulee hemmetinmoinen sotku, jos emme pysty pysäyttämään sitä. Yhteiskuntamme eivät kykenisi jatkamaan tähän tapaan keskilämpötilan noustessa 4–5 astetta ja merenpinnan noustessa 10–60 metriä. Se olisi yksinkertaisesti kestämätöntä yhteiskuntamme kannalta, hän toteaa.

Maastopalon jälkiä Laken piirikunnassa Kaliforniassa 6. elokuuta 2018.
Maastopalon jälkiä Laken piirikunnassa Kaliforniassa 6. elokuuta 2018. (KUVA: Paul Kitagaki Jr)

BBC:n mukaan jotkut asiantuntijat arvioivat, että kirjoittajat menevät raportissaan aivan äärimmäisyyksiin. Toisten mukaan heidän päätelmänsä ovat järkeviä.

Joidenkin mielestä kirjoittajat taas ovat liian herkkäuskoisia luullessaan, että ihmiskunta tarttuu nyt ongelmaan riittävällä vakavuudella.

– Ihmiskunnan historiaa koskevan näytön perusteella tämä vaikuttaisi naiivilta toivolta, UCL:n professori Chris Rapley kommentoi.

Richardsonin mukaan raportissa listataan keinoja, joilla ihmiset voivat vaikuttaa asiaan. Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käyttö pitäisi lopettaa tämän vuosisadan puoliväliin mennessä, puita olisi istutettava kovalla kiireellä ja metsiä suojeltava. Lisäksi pitäisi keksiä tapoja estää Auringon säteilyn pääseminen Maahan ja imeä hiiltä ilmakehästä.

– Ilmasto ja muut globaalit muutokset osoittavat meille, että me ihmiset vaikutamme Maan järjestelmään maailmanlaajuisella tasolla. Tämä tarkoittaa, että globaalina yhteisönä me voimme myös hallita suhdettamme järjestelmän kanssa vaikuttaaksemme planeetan tulevaisuuden oloihin.

Käyttäjän JStarczewski kuva
Juhani Starczewski

Satokartta hehkuu punaista – ”Riittääkö rahaa enää ensi keväällä kylvöihin”
Kuivuudesta kärsinyttä ruispeltoa Rauhamäen tilalla Hollolassa elokuussa 2018.
Kuivuudesta kärsinyttä ruispeltoa Rauhamäen tilalla Hollolassa elokuussa 2018. (KUVA: Antti Aimo-Koivisto)
Julkaistu: 25.8. 8:06
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005802162....

Suomeen on tulossa pienin viljasato sitten vuoden 1995.
Suomen kesä 2018 jää tilastoihin hellepäivien määrästään ja kuivuudestaan. Kuivuuden takia Suomen maatalous menettää paikoin ison osan sadostaan.

Moni luonnossa liikkuja on huomannut, että tänä vuonna viljapellot eivät lainehdi tuulessa entiseen tapaan. Lapsuudesta tuttu kypsän viljan tuoksu on vähissä.

Taloussanomat selvitti, millaisista menetyksistä on kyse ja minne kuivuus iski pahiten.

– Kuivuus on aiheuttanut viljasatojen romahduksen. Tulossa on pienin viljasato Suomeen koko EU-jäsenyyden aikana eli vuoden 1995 jälkeen, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg kertoo Taloussanomille.

Myös nurmisato jää Åbergin mukaan huomattavasti normaalia pienemmäksi. Hän kertoo esimerkin siitä, miten suuri menetys on.

– Kokonaisvähennys on noin kolmannes. Viljasadon kokonaismäärä on normaalisti yhteensä noin 4 miljardia kiloa. Nyt se jää alle 3 miljardin kilon. Saamatta jää siis 1,5 miljardia kiloa, hän kertoo.

Lounais-ja Etelä-Suomen savimaat kuivuivat
Åbergin mukaan varsinkin Etelä- ja Lounais-Suomessa menetykset ovat suuret.

– Syysviljat pärjäsivät jonkin verran paremmin kuin kevätviljat. Näihin eroihin vaikuttavat myös maalajit. Jäykät savimaat kärsivät eniten kuivuudesta. Näitä on juuri Lounais-Suomessa. Tällä kertaa turvemaat pärjäsivät paremmin, hän kertoo.

Heikko sato – tulot romahtavat
Heikko sato tarkoittaa tulojen menetystä viljelijöille.

– Menetyksessä on kyse on yhteensä noin 400 miljoonasta eurosta, hän sanoo.

Eivätkö toimialan luonteeseen kuulu säiden vaihtelut?

– Tämän kysymyksen kuulen usein. Kyllä kuuluvat, mutta nyt on kyse historiallisen pahasta kuivuudesta. Takana viljelijöillä on jo kolme huonoa vuotta. Markkinat eivät ole vielä edes toipuneet vuoden 2014 Venäjän markkinoiden romahduksesta, MTK:n Åberg kertoo.

Mitä tämä tarkoittaa konkreettisesti viljelijälle?

– Jo ennestään kasvinviljely ja maito- ja lihatuotteiden markkinat ovat olleet ongelmissa. Kun tänä vuonna tulee kuivuuden takia huono sato, monen viljelijän taloudelliset puskurit on jo käytetty. Keväällä pankkitilit saattoivat olla jo tyhjät. Metsätuloja oli käytetty velkojen maksuun. Monilla tiloilla on kyse jo siitä, riittääkö rahaa enää ensi keväällä kylvöihin, Åberg kertoo.

Åbergin mukaan moni viljelijä oli jo ennen kuivaa kesää valmiiksi taloudellisesti pohjalla.

Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Miten huonon sadon vaikutuksia voisi paikata? Olisiko EU:lta tulossa apua?

– Pohjolan maat ja Baltian maat vetosivat EU:n komissioon, mutta tällä tietoa EU:ltä ei ole apua luvassa. Vaikka komission apua ei ole kokonaan mahdotonta, katseet kääntyvät nyt Suomen budjettiriiheen, hän sanoo.
Petri Turunen

Siirry kommentteihin
Sato pienenee arvioiden mukaan vähintään kolmanneksen
Kevätviljasato pienenee alueesta riippuen 20-50 prosenttia keskimääräisestä.
Alueelliset erot syysviljojen ja kevätviljojen osalta ovat huomattavia.
Määrän lisäksi viljan laadussa on eroja.
Etelä-Suomessa sato on määrältään vielä heikompi, kuin mitä kasvuston perusteella voisi odottaa.
MTK vaati maan hallitukselta noin 200 miljoonan euron toimenpiteitä kuivuuden aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen.
Lähde: MTK

Käyttäjän JStarczewski kuva
Juhani Starczewski

Satoarvio normaalista
Prosenttia, tilanne 20.8.2018.
Maakunta Ruis, % Vehnä, % Ohra, % Kaura, %
Uusimaa 50–75 45–75 50–70 45–75
Kymenlaakso 50–75 70 60 60
Varsinais-Suomi 40–80 40–60 30–50; 70–75 20–50; 50–70
Satakunta 70 60–70 50–60 65–70
Kanta-Häme
Päijät-Häme
Pirkanmaa 80 60
Etelä-Pohjanmaa 90 70 70–80 80–90
Keski-Pohjanmaa 80–90 80–90
Pohjanmaa 60 80 80 80
Kainuu
Keski-Suomi 50–75 75–80 60–70 60–75
Pohjois-Savo 50 70 70 50
Etelä-Savo 60–65 60–65 50
Pohjois-Karjala 70 70 75 75
Etelä-Karjala 80 50 80 70

Käyttäjän JStarczewski kuva
Juhani Starczewski

Ministeri esittää viljelijöille vähintään kymmenien miljoonien tukipakettia, kauppaketjuille sapiskaa: “Force majeure -pykälät otettava käyttöön”
KOTIMAA JULKAISTU 25.08.2018 19:34
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/minis...

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) esittää maataloustuottajille laajaa tukipakettia hallituksen budjettiriihessä ensi viikolla. Olennaista on ministerin mukaan saada nopeasti rahaa viljelijöiden tilille.

Kaksi kehnoa satovuotta ovat kuivattaneet monen maataloustuottajan tilin. Hätäavusta päätetään ensi viikon budjettiriihessä maa- ja metsätalousministeriön ehdotuksen pohjalta.

Vaikka tuen tarpeesta on yhteiskunnassa ja hallituspuolueissa laaja yhteisymmärrys, saattaa rahasta syntyä budjettiriihessä vielä vääntöä. Siksi maa- ja metsätalousministeri ei suostu paljastamaan ehdotuksensa euromääräistä arvoa.

– En vielä arvioi sitä kokonaispakettia muilta osin kuin että ykkösmiljoonilla ei nyt selvitä. On selvää, että sen täytyy olla jotakin muuta kuin ykkösmiljoonia, ministeri Jari Leppä sanoo MTV:n Uutisextran haastattelussa.

Ruotsissa on päätetty noin 117 miljoonan euron tuesta, ja Suomessa maataloustuottajien edunvalvoja MTK on vaatinut peräti 190 miljoonaa euroa seuraaville kahdelle vuodelle.

Lepän mukaan olennaista on saada nopeasti rahaa viljelijöiden tileille. Siksi mitään uusia tukijärjestelmiä ei olla luomassa, vaan viljelijöitä autetaan olemassa olevin keinoin.

– Se (tukipaketti) koostuu meidän osaltamme tukielementeistä ja niiden soveltamisesta nykyiseen tilanteeseen. Se koostuu verotuksen elementeistä, joita olemme yhdessä valtiovarainministeriön kanssa valmistelleet. Se koostuu sosiaalipuolen elementeistä, joita olemme sosiaali- ja terveysministeriön kanssa valmistelleet. Näistä se paketti kootaan, Leppä luettelee.

“Tämä yhtälö ei toimi”
Joidenkin viljelijöiden akuuttiin rahapulaan tuovat helpotusta ensi kuussa tileille maksettavat energiaveron lisäpalautukset. Tämä 25 miljoonan euron toimi on osa vuosi sitten tehtyä viljelijöiden tukipakettia. Vastaava toimi on ehdolla myös tämän vuoden pakettiin.

Kriisitukikierteestä olisi kuitenkin päästävä pois. Ministerin mukaan yksi avaimista on ruuan halpuuttamisen lopettaminen.

– Meidän pitää tehdä kestävästi ruokaa ja meidän pitää ottaa huomioon ympäristö, ilmastonmuutos ja eläinten hyvinvointi, ja puhutaan yhtäaikaa siitä, että ruoan pitää olla halpaa, niin tämä yhtälö ei toimi, Leppä sanoo.

Viesti on suunnattu erityisesti päivittäistavarakaupalle.

– Nyt on kaupan aika siirtyä sanoista tekoihin. Otetaan esimerkiksi pitkät toimitussopimukset, jotka teollisuus ja kauppa ovat sopineet ihan erilaisessa kustannusmaailmassa kuin missä nyt ollaan. Nyt ollaan siinä tilanteessa, että force majeure -pykälät pitää ottaa käyttöön. Sopimukset pitää avata, ja sitä kautta tuoda helpotusta tiloille.

Mikä on maataloustuottajien oma vastuu tilojensa kannattavuudesta? Katso maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän koko haastattelu yllä olevalta videolta. Aiheena maatalouden lisäksi muun muassa uusi eläinsuojelulaki.

Viljojen puinnit etenevät vauhdikkaasti – sadot jäävät pieniksi ti 21.8.
Lännen Media: EU:lta ei armoa kuivuudesta kärsivälle maataloudelle – kriisitukea ei ole tiedossa ma 20.8.

Käyttäjän JStarczewski kuva
Juhani Starczewski

Viljojen puinnit etenevät vauhdikkaasti – sadot jäävät pieniksi
KOTIMAA JULKAISTU 21.08.2018 10:20
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/viljo...

Kesän viljasato on jäämässä 2000-luvun huonoimmaksi

Viljojen puinnit ovat edenneet rivakasti koko maassa, kertoo maatalousalan neuvonta- ja kehittämisorganisaatio Pro Agria.

Etelä- ja Keski-Suomessa syysviljat on jo lähes puitu, ja myös kevätviljojen puinnit ovat lopuillaan.

Mainos (uutinen jatkuu alla)

VIDEO:

Kesän viljasato on jäämässä 2000-luvun huonoimmaksi

Viljasadot ovat jääneet kuivuuden vuoksi paikoin puoleen keskimääräisestä, mutta sade voisi yhä auttaa syyskylvöjä ja säilörehusatoa, kertoo Pro Agria. Jos sateet vauhdittaisivat nurmien kasvua, säilörehusta voitaisiin korjata kolmas sato. Lisäksi ulkoilevat eläimet voisivat syödä nurmea säilörehun sijaan.

Kuivuuden takia nurmet ovat kasvaneet huonosti etenkin maan eteläosassa. Säilörehun kokonaissato jää siksi alle puoleen tavanomaisesta ja riittänee eläimille talven aikana vain täpärästi. Kuivuudesta pahimmin kärsineillä alueilla eläimiä on jo jouduttu teurastamaan, ja useat tilat harkitsevat yhä eläinmäärän vähentämistä, järjestö kertoo.

Eläintilat ovat yrittäneet täydentää pieneksi jäävää säilörehusatoa esimerkiksi tekemällä huonokasvuisista viljakasvustoista kokoviljasäilörehua. Valtaosa tiloista suunnittelee korjaavansa kolmannen säilörehusadon, mutta siihen tarvittaisiin sadetta.

Syyskylvöalat jopa kolminkertaisiksi
Jos syksyn sadetilanne suosii, syyskylvöjä tehdään Pro Agrian mukaan koko maassa laajalti. Rukiin kylvöalat voivat jopa kaksin- tai kolminkertaistua viimevuotisesta Uudellamaalla ja Etelä-Pohjanmaalla.

Valtaosassa maata rukiin ja syysvehnän kylvöjä on jouduttu lykkäämään kuivuuden takia. Rukiin kylvö on kuitenkin saatu valmiiksi Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja melkein myös Pohjois-Pohjanmaalla. Pohjois-Karjalassa on kylvetty myös syysvehnä.

Jyvät jäivät pieniksi
Viljojen puinnit ovat edenneet rivakasti, ja Etelä- ja Keski-Suomessa syysruis on jo lähes puitu. Syysruis- ja syysvehnäsadot jäävät tavanomaista pienemmiksi, mutta laadultaan ne ovat hyviä tai tyydyttäviä.

Kevätviljojen sato jää välttäväksi tai tyydyttäväksi ja useimmilla alueilla 60–70 prosenttiin tavallisesta, mikä johtuu pieneksi jääneistä jyvistä ja hitaasta tuleentumisesta.

Vehnän puinnit ovat Pro Agrian mukaan vielä aivan alussa lukuun ottamatta Pohjanmaan rannikkoaluetta.

Ohraa on puitu kevätviljoista pisimmälle, ja Pohjanmaalla ohra on jo lähes kokonaan puitu. Eteläisimmässä Suomessa ohrasta on puitu alle kolmannes, koska vilja on kypsynyt epätasaisesti.

Tilanne mittaushistorian lämpimimmän heinäkuun jälkeen: Sato jäämässä jopa puoleen Etelä-Suomessa – tilanne parempi muualla maassa ti 7.8.

Viljelijät hermostuvat kuivuuteen ja kuumuuteen: "Peli on jo menetetty, joillekin alueille tulee nollasato" pe 3.8.

Oluen hinnassa nousupaineita – mallasohran sato jäämässä 40 prosenttia viime vuotta pienemmäksi ke 1.8.

Viljasadosta tulossa vuosituhannen surkein – maanviljelijä avautuu: "Vaikka juoksee kovempaa, silti ahdistaa" ma 23.7.

Viljasadosta povataan vuosituhannen pienintä – jo kolmas heikko satovuosi putkeen pe 20.7.

Toimituksen poiminnat